Päästöjen vähentämiseen tähtäävillä politiikkatoimenpiteillä on laaja-alaisia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja työllisyyteen ja nämä vaikutukset kohdistuvat eri sukupuoliin eri tavalla. Suomen tulevaan ilmasto- ja energiastrategiaan ehdotetut toimenpiteet lisäävät työllisyyttä miesvaltaisilla aloilla. Naisvaltaiset palvelualat sen sijaan kärsivät. Strategiaan ehdotetut toimenpiteet myös korostavat hyvätuloisten miesten osallisuutta ilmastotoimissa.
Oxford Research johti tutkimusryhmää, joka toteutti ilmasto- ja energiastrategian sukupuolivaikutusten arvioinnin työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tutkimusryhmään kuuluivat myös Equality Research Helsinki ja Gaia Consulting.
Ilmasto- ja energiastrategia on Suomen ilmastopolitiikan kulmakivi. Loppuvuodesta 2021 valmistuva strategia linjaa politiikkatoimenpiteet, joilla saavutetaan pääministeri Sanna Marinin hallituksen asettama kunnianhimoinen tavoite tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
”Ilmastopolitiikan ensisijainen tavoite on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Ilmastotoimilla on kuitenkin vaikutuksia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Tekemämme arviointi osoittaa, että sukupuolivaikutusten huomioiminen toimenpiteiden suunnittelussa on merkityksellistä sekä tasa-arvon että toimenpiteiden hyväksyttävyyden ja tehokkuuden kannalta”, sanoo tutkimusryhmää johtanut analyytikko Juho-Matti Paavola Oxford Researchilta.
Raportissa tarkastellaan yhteensä 101 ilmasto- ja energiastrategiaan mukaan otettavaksi ehdotetun politiikkatoimenpiteen vaikutuksia. Politiikkatoimenpiteet kohdistuvat pääosin miesvaltaisille aloille, kuten energiantuotantoon, teollisuuteen ja maatalouteen. Näillä sektoreilla kokonaisvaikutus taloudelliseen toimeliaisuuteen ja työllisyyteen on investointien kautta kuitenkin positiivinen.
Eniten ehdotetuista politiikkatoimenpiteistä kärsivät naisvaltaiset palvelualat. Näillä aloilla työskentelevien on myös vaikeampi hankkia uusien tehtävien vaatimaa koulutusta ja osaamista. Palvelualat ja niihin kohdistuvat vaikutukset eivät kuitenkaan näy ehdotetuissa politiikkatoimenpiteissä, vaikka esimerkiksi hoivatyö aiheuttaa vain verrattain vähän päästöjä.
Ehdotetut politiikkatoimenpiteet korostavatkin kaikkinensa miesten osallisuutta ilmastopolitiikassa. Miesvaltaisille aloille keskittymisen lisäksi toimenpiteet koskevat useammin hyvätuloisten miesten kulutustottumuksia ja sisältävät enemmän miehiä kiinnostavia teknisiä ratkaisuja. Naiset ja nuoret olisivat kuitenkin keskimäärin valmiimpia tekemään ja tukemaan ilmastomyönteisiä toimenpiteitä.
”Teknisten ratkaisujen rinnalla tulisikin olla enemmän toimenpiteitä, jotka lisäävät naisten osallisuutta ilmastopolitiikassa. Naisten ja nuorten osallisuuden lisääminen päästöihin liittyvissä päätöksissä niin kotitalouksissa, taloyhtiöissä kuin työpaikoillakin olisi hyödyllistä ilmastonmuutoksen hillinnässä, kun huoli ilmastonmuutoksesta kohdentuisi parempaan toimintaan ja päätöksentekoon”, Paavola sanoo.
Raportti on ladattavissa kotisivuiltamme tästä linkistä.
Lisää aiheesta voi lukea myös työ- ja elinkeinoministeriön uutisesta.
JAA