Neljä globaalia muutostrendiä haastavat kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän samaan aikaan, kun valtiotoimijat murentavat sääntöperustaista maailmanjärjestystä ja ei-valtiollisten toimijoiden, kuten kaupunkien, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan rooli ihmisoikeuksien toteutumisessa kasvaa. Populististen liikkeiden nousu ja oikeusvaltioperiaatteen rapautuminen monissa maissa vaatii Suomen ihmisoikeuspolitiikan päivittämistä.
Muutostrendien ja poliittisten voimasuhteiden heilahdusten vaikutuksia kansainväliselle ihmisoikeusjärjestelmälle arvioitiin Oxford Researchin vetämässä selvityshankkeessa, joka toteutettiin osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoimintaa. Tutkimusryhmään kuului asiantuntijoita Oxford Researchin lisäksi WoM Wold of Management oy:stä, Radboud University Nijmegenistä sekä Opinio Juris oy:stä. Raportti tiivistää ihmisoikeusjärjestelmän toimintaympäristön muutokset Suomen edellisen, vuonna 2014 tehdyn ihmisoikeusselonteon jälkeen.
Viidessä vuodessa maailmanlaajuiset muutostrendit ovat alkaneet aiempaa selvemmin haastaa kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän toimivuutta. Näistä muutostrendeistä keskeisimpiä ovat ympäristön muutos, muuttoliike, kehittyvä teknologia ja muuttuva turvallisuusympäristö. Monet muutokset voivat kuitenkin tarjota ongelmien lisäksi myös uusia mahdollisuuksia ihmisoikeuksien edistämiseen, mutta ne vaikuttavat usein heikommassa asemassa oleville ryhmiin negatiivisemmin.
Poliittisten voimasuhteiden muuttuminen sekä kansainvälisellä tasolla että eri maiden sisällä vaikuttaa ihmisoikeusjärjestelmän toimintaan. Esimerkiksi Kiinan nousun myötä myös kansainvälinen ihmisoikeusjärjestelmä on aiempaa moninapaisempi. Länsimaissa puolestaan populistiset liikkeet pyrkivät horjuttamaan sääntöpohjaisen ihmisoikeusjärjestelmän merkitystä.
Muutokset asettavat ihmisoikeusjärjestelmälle suuria haasteita, mutta kriisipuhetta tulisi siitä huolimatta välttää. Sen sijaan tarvitaan keinoja viestiä selkeästi ihmisoikeuksien hyödyllisyydestä kaikille kansalaisille ja pyrkiä koherenssiin puheiden ja toiminnan välillä. Nykyinen ihmisoikeusjärjestelmä sisältää työkaluja, joiden avulla uusiin haasteisiin voidaan vastata, ja se on osoittanut myös olevansa kyvykäs tarpeen vaatiessa myös uusiutumaan.
Hankkeessa nousi esiin paljon ajatuksia, miten kansainvälistä ihmisoikeuskehystä sekä Suomen ihmisoikeuspolitiikka tulisi päivittää vastaamaan globaalien muutostrendien luomiin haasteisiin. Raportissa tulokset tiivistetään kahdeksaan tavoitteeseen, joihin Suomen tulisi pyrkiä uudistaessaan ihmisoikeuspolitiikkaansa. Kunkin tavoitteen kohdalla annetaan myös suosituksia siitä, miten niitä voidaan edistää niin kansainvälisesti kuin kotimaassakin.
Raportti on englanninkielinen ja ladattavissa valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoiminnan verkkosivuilta.
Photo by Alice Donovan Rouse on Unsplash
JAA