Vastasaapuneet naiset integroituvat työmarkkinoille Pohjoismaissa selvästi vastasaapuneita miehiä hitaammin. Tähän vaikuttaa koko joukko työmarkkinajärjestelmän luomiin kannustimiin, kielitaitoon sekä muuhun osaamiseen ja sen tunnistamiseen liittyviä haasteita. Näin suuren joukon jääminen työmarkkinoiden ulkopuolelle on monitahoinen ongelma, mutta vastasaapuneiden naisten kotoutumista voidaan tukea monin toimin.

Oxford Research toteutti Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta yhteispohjoismaisen tutkimuksen vastasaapuneiden naisten kohtaamista ongelmista työmarkkinoilla. Selvityksessä kartoitettiin tilanne kussakin Pohjoismaassa aikaisemman tutkimuksen, haastatteluiden sekä tilastoanalyysin avulla. Maakohtaisten tilanneraporttien pohjalta valittiin eri Pohjoismaista viisi tapaustutkimuskohdetta, joissa vastasaapuneiden naisten integraatiota oli edistetty onnistuneesti.

Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integraatiota työmarkkinoille on tutkittu paljon. Maahanmuuttajat ovat kuitenkin laaja ja heterogeeninen ryhmä. Tässä raportissa tarkastelun kohteeksi nostettiin vastasaapuneet naiset. Ryhmään määritellään kuuluvaksi viimeisen viiden vuoden aikana pakolaisstatuksen tai toissijaisen suojelun takia oleskeluluvan saaneet naiset tai näistä syistä oleskeluluvan saaneen perheenjäsenenä oleskeluluvan saaneet naiset.

Sekä vastasaapuneiden naisten että miesten työllisyysasteet ovat matalampia kuin pohjoismaissa syntyneiden naisten ja miesten. Vastasaapuneiden naisten osallistuminen työmarkkinoille kuitenkin erityisen vähäistä ja työttömyys yleistä vielä vuosia maahan saapumisen jälkeenkin.

Tutkimuksessa löydettiin useita syitä vastasaapuneiden naisten heikolle työmarkkinaintegraatiolle:

  • Lastenhoidosta vastuussa olevat henkilöt jäävät usein virallisten kotouttamisohjelmien ulkopuolelle. Maahanmuuttajataustaiset naiset myös hyödyntävät yhteiskunnan tarjoamia lastenhoitopalveluita kantaväestöön kuuluvia naisia vähemmän.
  • Työkokemuksen ja tarvittavien tutkintojen puuttuminen on yksi keskeisimmistä esteistä vastasaapuneiden naisten työmarkkinaintegraatiolle.
  • Kielitaidon puuttuminen vaikuttaa naisten työllistymismahdollisuuksiin miehiä enemmän.
  • Eri sukupuolille räätälöidyt kotouttamistoimenpiteet ovat harvinaisia Pohjoismaissa.

Pohjoismaissa näihin ongelmiin yritetään vastata ensisijaisesti kotouttamisohjelmien kautta. Selvityksessä kävi kuitenkin ilmi, että viralliset kotouttamisohjelmat eivät kaikin osin vastaa vastasaapuneiden naisten tarpeita. Niinpä raportissa annetaan suosituksia integraation parantamiseksi:

  • Lastenhoitopalveluiden hyvä saatavuus on ensiarvoisen tärkeää. Lyhyet jonot ja saatavuus myös ilta- ja yöaikana sekä viikonloppuisin mahdollistaa naisten osallistumisen työmarkkinoille.
  • Stereotypioita sukupuolten asemasta pitää murtaa ja naisten mahdollisuus osallistua työmarkkinoille valmistaviin toimenpiteisiin yhtäläisesti miesten kanssa tulee varmistaa.
  • Vaihtoehtoisia integraatiopolkuja tulee kehittää niille, jotka eivät voi heti saavuttuaan pääse työmarkkinoille.
  • Integraation tehostamiseksi tarvitaan lisää kansallisen tason tutkimusta vastasaapuneiden naisten tarpeista, osaamisesta ja osallistumisesta kotouttamistoimenpiteisiin.

Raportti on ruotsinkielinen ja se sisältää tiivistelmän englanniksi. Raportin voi ladata klikkaamalla alla olevaa kuvaa: