Oxford Research selvitti kirjastojen taloudellisia vaikutuksia Suomen kirjastoseuran toimeksiannosta. Selvityksessä vaikutuksia lähestytään loogisen viitekehyksen kautta. Aikaisemmissa tutkimuksissa on käytetty return of investment (ROI) -malleja tai panos-tuotosanalyyseja. Näiden tarkastelun pohjalta raportissa todetaan, etä yksi euro kirjastoihin tuottaa noin neljä euroa talouteen.
Loogisessa viitekehyksessä lähdetään liikkeelle resursseista, joilla saadaan aikaan toimintoja. Toiminnoilla saadaan aikaan tuotos, jolla on vaikutuksia. Tutkimuksessa havaittiin kolme keskeistä resurssia: kokoelmat, tilat ja henkilöstö. Näiden kolmen resurssin vaikutuksen, lukutaidon paranemisen, ihmisten kohtaamisen ja kansalaisten digitaitojen paranemisen, myötä syntyy myös kirjastojen taloudellinen vaikutus.
PISA-arvion mukaan Suomessa on jokaisessa ikäluokassa lähes 7 000 nuorta, jotka ovat syrjäytymisvaarassa heikon lukutaidon takia. Toisaalta lukutaito vaikuttaa myös hyvin lukevien työelämäkykyihin ja esimerkiksi palkkaukseen. Sekä syrjäytymisen ehkäisemisen ja työelämätaitojen tukemisen vaikutukset nousevat miljardeihin euroihin.
Digitalisoituvassa maailmassa ihmiset tarvitsevat edelleen tiloja työntekoon, opiskeluun ja toistensa kohtaamiseen. Laajemmin kansalaisyhteiskunta tarvitsee avoimia toiminta-areenoita. Kirjastot ovat vastanneet tähän tarpeeseen ja tällä on sekä suora että epäsuora taloudellinen vaikutus. Suora vaikutus syntyy, kun kirjastossa työskentelevät yrittäjät verkostoituvat ja luovat uutta liiketoimintaa. Epäsuora vaikutus syntyy esimerkiksi maahanmuuttajien integraatio nopeutumisen ja työllisyyden paranemisen kautta. Avoimien julkisten tilojen merkitystä kannattaisikin tutkia enemmän ulkomaisten mallien mukaisesti.
Kirjastot ovat löytäneet merkittävän roolin ihmisten digitaitojen tukemisessa. Matalan kynnyksen neuvontapaikkoina ne tarjoavat tukea erilaisiin tietoteknisiin ongelmiin ja laajempaa kurssitusta digitaitojen kehittämiseen. Julkinen sektori tavoittelee satojen miljoonien säästöjä digitalisoinnin kautta. Tavoite jää saavuttamatta, jos ihmiset eivät opi digitaitoja. Tässä kirjastoilla on merkittävä rooli. Ne voivat olla takaamassa yhteiskunnalle miljoonien säästöt.
Kirjastojen kustannukset yhteiskunnalle ovat 333 miljoonaa. Tämä on vain reilu prosentti kuntatalouden nettomenoista. Vaikutukset nousevat etenkin osaamisen kehittämisen kautta miljardiluokkaan. Kun yhteiskunta kantaa huolta eriarvoistumisesta, syrjäytymisestä ja esimerkiksi heikkenevästä lukutaidosta, on otettava huomioon, että kirjastot tekevät työtä tällä alalla. Kirjastoihin tehtävät panostukset palautuvat yhteiskunnalle takaisin moninkertaisina.
Raportti on ladattavissa kokonaisuudessaan Suomen kirjastoseuran nettisivuilta.
Kuva: Tony Webster, Wikimedia Commons, licenced undet CC BY 2.0
JAA