Moni Pohjoismaihin muuttava nainen joko jää kokonaan virallisten kotouttamistoimenpiteiden ulkopuolelle tai jättää kotouttamisohjelman kesken. Tarkkaa käsitystä ongelman laajuudesta, syistä tai seurauksista ei kuitenkaan ole ja sitä koskeva tieto on hajanaista.
Oxford Research toteutti Pohjoismaiden ministerineuvoston toimeksiannosta selvityksen, jossa kartoitettiin eri Pohjoismaissa olemassa olevaa tietoa naisista, jotka eivät osallistu kotouttamistoimiin sekä erilaisia toimenpiteitä, joilla pyritty tukemaan heidän parempaa kotoutumista ja kykyä osallistua yhteiskuntaan. Selvityksessä vastattiin kolmeen keskeiseen tutkimuskysymykseen.
Ensinnä tutkimus tarkastelee ongelman laajuutta. Aikaisemman kohderyhmää koskevan tutkimuksen ja heidän kanssansa tekemisissä olevien toimijoiden arvioiden perusteella kotouttamistoimien ulkopuolelle jäävien naisten määrä ei ole kovin suuri Tanskassa, Norjassa tai Ruotsissa. Suomessa ei ole riittävästi tietoa, että määrää voisi arvioida. Vaikka määrät eivtä ole suuria, kyseessä on merkittävä ongelma yksilöille ja joillekin ryhmille.
Toiseksi selvityksessä eritellään erilaisia osallistumattomuuden muotoja. Näitä tunnistetaan neljä erilaista: kotoutusmistoimien viivästyminen, väliaikeinen keskeytyminen, pysyvä keskeyttäminen ja täysi osallistumattomuus. Eri muotoihin vaikuttavat osin eri tekijät ja ne ovat myös seurauksiltaan erilaisia. Parempi ymmärrys osallistumattomuuden eri muodoista antaa pohjan tehdä vaikuttavampia toimenpiteitä niin politiikan kuin käytännönkin tasolla.
Kolmanneksi raportissa tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoisia toimenpiteitä, joilla virallisia kotouttamistoimia voidaan tukea. Kotouttamisohjelmien ulkopuolelle jäävät naiset ovat hyvin erilaisia. Vaikka heiltä puuttuu usein koulutusta ja työkokemusta, niin he eroavat usein merkittävästi esimerkiksi kielitaidon, opiskeluvalmiuksien, kiinnostusten, perhetilanteen tai motivaation suhteen. Tyypillisesti heidän itsetuntonsa ja usko omiin mahdollisuuksiin on matalalla. Kansalaisyhteiskunnan ja -järjestöjen rooli onkin erityisen merkittävä kotouttamistoimien ulkopuolelle jääneiden naisten tukemisessa ja kannustamisessa.
Kartoitus toteutettiin kirjallisten lähteiden analyysin lisäksi haastattelemalla kotouttamisohjelmien asiantuntijoita, maahan muuttaneiden naisten parissa työskenteleviä toimijoita sekä kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Lisäksi kussakin maassa tehtiin 4–5 lyhyttä ja yksi syvä tapaustutkimus kohderyhmälle suunnatuista vaihtoehtoisista toimenpiteistä.
Ruotsinkielinen raportti ja englanninkielinen tiivistelmä ovat luettavissa ja ladattavissa Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkosivuilla klikkaamalla alla olevaa kuvaa.
Kuva: Carol Oliver in Unsplash
JAA