Suomessa tehdään vain vähän matalapalkkatyötä muihin Euroopan maihin verrattuna. Selvityksen vertailumaiksi valituissa Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa sekä Isossa-Britanniassa matalapalkkatyö on yleisempää ja työvoiman tarjonnan lisäämiseen tähdänneet sosiaaliturvan uudistukset ovat hillinneet sosiaaliturvamenojen kasvua. Köyhyysriski ei parantuneesta työllisyystilanteesta huolimatta ole vertailumaissa pienentynyt.
Oxford Research toteutti yhdessä MDI Public Oy:n ja Kuntoutussäätiön kanssa Matalapalkkaisen työn lisääntymisen vaikutukset suomalaiseen sosiaaliturvaan kansainvälisten kokemusten valossa -hankkeen, joka tarkasteli sosiaaliturvan uudistuksia neljässä vertailumaassa matalapalkkatyön yleistymisen näkökulmasta. Kansainvälinen aineistonkeruu tehtiin Oxford Researchin verkoston kautta ja sen toteuttivat Saksassa IW Köln, Alankomaissa Tilburgin yliopisto ja sen ReflecT-tutkimusryhmä, Isossa-Britanniassa CSES Ltd ja Tanskassa Oxford Research A/S. Hanke tehtiin osana valtioneuvoston tutkimus- ja selvitystoimintaa.
Vertailumaissa matalapalkkatyötä tekevien osuus työvoimasta on Suomea suurempi ja työttömyysaste pienempi. Kaikissa vertailumaissa on myös tehty sosiaaliturvaan, työnvälitykseen ja matalapalkkatyöhön liittyviä uudistuksia, joista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää Suomessa. Tehdyt ratkaisut ja uudistusten toteutustavat eroavat toisistaan. Tavoitteenasettelu on kuitenkin ollut kaikissa maissa samakaltainen: keskeisinä tavoitteina on ollut työvoiman tarjonnan ja työelämän joustojen lisääminen sekä sosiaaliturvan kustannusten pienentäminen. Näiden tavoitteiden valossa uudistukset ovat olleet pääosin onnistuneita ja työllisyysaste on parantunut kaikissa vertailumaissa.
Matalapalkkaisen työn on todettu kansainvälisesti lisäävän todennäköisyyttä työllistyä myöhemmin kokoaikaisiin tehtäviin ja korkeammille tuntipalkoille. Tämä havainto koskee erityisesti nuoria. Vanhempia ja hiljattain työttömäksi jääneitä työntekijöitä matalapalkkatyön tekeminen ei kuitenkaan auta palaamaan työmarkkinoille pysyvään ja kokoaikaiseen työsuhteeseen, vaikka se saattaa lisätä tuloja pelkkään työttömyyskorvaukseen verrattuna.
Huolimatta parantuneesta työllisyystilanteesta köyhyysriski ei ole vertailumaissa alentunut uudistusten myötä. Tanskassa sekä Isossa-Britanniassa sosiaaliturvan heikentämisen on havaittu johtaneen köyhyyden lisääntymiseen. Saksan Hartz-uudistukset ovat lyhentäneet keskimääräistä työttömyysjakson kestoa, mutta samalla ne ovat alentaneet keskimääräistä palkkatasoa.
Hankkeen loppuraportissa annetaan vertailumaiden kokemusten pohjalta suosituksia, mikäli työvoiman tarjontaa halutaan lisätä myös Suomessa. Lineaariseen malliin ja tulorekisterin tehokkaaseen käyttöön perustuva ennakoitava ja ymmärrettävä sosiaaliturvajärjestelmä lisää työvoiman tarjontaa vähentämällä kannustin- ja byrokratialoukkuja. Toimiva ja riittävästi resursoitu työnvälityksen palvelujärjestelmä, joka ottaa huomioon myös alemman tuottavuuden työntekijöiden aseman, ohjaa työntekijän tarvitsemiensa palveluiden ääreen. Lisäksi laajapohjainen ja huolellinen uudistusten valmistelu tuottaa todennäköisesti parempia tuloksia kuin nopea ja radikaaleihin muutoksiin tähtäävä uudistustyö.
Raportti on ladattavissa kokonaisuudessaan valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan Tietokayttoon.fi -sivustolta.
Kuva: Christopher Burns on Unsplash
JAA