Suomessa on yli miljoona yksinasuvaa. Viimeisen 15 vuoden aikana yksinasuvien määrä sekä yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on kasvanut selvästi. Yksinasuvien määrän kasvu on yleiseurooppalainen kehityspiirre, ja muissa Pohjoismaissa yksinasuvien osuudet ovat samalla tasolla kuin Suomessa.
Tämä selviää osana valtioneuvoston tutkimus- ja sevlitystoimintaa toteutetussa Yksin osana elinkaarta (YSI) -hankkeessa, jossa selvitettiin yksinasuvien asemaa yhteiskunnassa eri laadullisten ja määrällisten aineistojen valossa. Oxford Research toteutti hankkeeseen kansainvälisen vertailun, jossa oli mukana neljä maata: Ruotsi, Tanska, Norja ja Alankomaat. Hankeryhmää veti Suomen ympäristökeskus ja mukana olivat myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Väestöliitto ja Heikki Hiilamo.
Yksinasuvien määrän kasvun taustalla voi nähdä eritysiesti väestörakenteen muutoksen, elinajanodotteen pitenemisen ja yleisen tulotason kasvamisen kaltaisia laajoja yhteiskunnallisia muutoksia. Yksittäisten politiikkaratkaisujen merkitys yksinasuvien määrään vaikuttaa kansainvälisen vertailun perusteella rajalliselta.
Sen sijaan yksinasuvien terveyteen, hyvinvointiin ja toimeentuloon voidaan vaikuttaa. Yksinasuvat eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä, eikä yksinasuminen aseta ihmisiä huonompaan asemaan. Naisilla yksinasuminen esimerkiksi yhdistyy keskimääräistä parempaan tulotasoon. Miehillä tilanne on päinvastainen.
Yksinasuminen lisää kuitenkin riskejä niille, joille kasautuu muitakin ongelmia. Toimeentulon ongelmat tai työttömyys yhdistyvät terveyden tai muun hyvinvoinnin ongelmiin yksinasuvilla useammin kuin ei-yksin asuvilla.
Hankkeen loppuraportti on ladattavissa Tietokäyttoon.fi -sivustolla.
Tallenne perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon avaamasta julkaisutilaisuudesta on katsottavissa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla.
JAA